Kestävyyden oheisharjoittelu kamppailijalle

Kestävyyskunnolla tarkoitetaan yksinkertaisesti verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa. Kestävyyskunto vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka kauan jaksat juosta yhteen menoon tai sparrata kamppailutreeneissä.Krav magan lisäksi muita suosittuja, kestävyyskuntoa vaativia itsepuolustuslajeja ovat esimerkiksi brasilialainen jujutsu, potkunyrkkeily, thainyrkkeily ja vapaaottelu. Jos kunto on huono tai kohtalainen, kohenee kestävyyskunto jo pelkästään ahkeralla lajitreeneihin osallistumisella. Edistyneempi kamppailija tai muuten nopeampaa kehityskaarta toivova voi kuitenkin hyötyä vielä lajitreeneistä erillisenä tehtävästä kestävyysharjoittelusta. Mutta onko lajilla väliä, ja kuinka saada kestävyysharjoittelusta eniten irti? Jos haluat jaksaa krav magassa paremmin, lue tästä vinkit. Ohjeet voidaan tiivistää ytimekkäästi kolmeen kohtaan: aloita maltillisesti, tasapainota treenikalenterisi ja pidä ensisijainen lajisi aina mielessä.

Kestävyysharjoittelun aloitus

Kun selviät krav maga -treeneistä kohtalaisella rasituksella, voit alkaa harkita erillistä kestävyystreeniä. Kestävyyskunto jaetaan tavallisesti peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen ja maksimikestävyyteen. Kestävyyskunnon kehittäminen kannattaa aina aloittaa peruskestävyydestä, jonka harjoittamisen pitäisi muutenkin olla kestävyysharjoittelun kivijalka. Peruskestävyyttä harjoittaessa sykkeen pitäisi olla 60-70 prosenttia maksimisykkeestäsi. Karkean maksimisykkeen puolestasi selvität vähentämällä ikäsi luvusta 190. 30-vuotiaan treenaajan peruskestävyys siis kehittyy, kun hänen sykkeensä on välillä 114-133. Maltillinen peruskestävyyden harjoittaminen niin, että treenatessa ei liikaa hengästytä, kehittää puutteellista kestävyyskuntoa luotettavammin kuin kestävyystreenin aloittaminen liian kovilla tehoilla. Kestävyyden parantuessa voi osaan harjoitusta alkaa lisätä kovempia tehoja. Kamppailu-urheilijalle riittää hyvin yksi erillinen kestävyystreeni viikossa, koska päälajin opiskelu ei saa kärsiä.

Mikä kestävyyslaji oheisharjoitteluun?

Jos kestävyyslajit eivät ole leipälajisi, voi olla vaikea valita sopivaa treeniä. Jotkut vannovat spinningin nimeen, toisille sana tuo mieleen punakat keski-ikäiset naiset polkupyörät allaan hikisessä huoneessa, liikkumassa pakon ajamana. Pyöräillä voi kuitenkin myös ulkoilmassa, ja moni suomalainen kokee maantiepyöräilyn rentouttavaksi ajanvietteeksi ja tehokkaaksi tavaksi kehittää peruskuntoa. Toinen klassikko kestävyyslajien joukossa on vanha kunnon juoksu, johon tarvitset vain hyvät lenkkitossut ja mahdollisesti sykemittarin. Juoksutreeniä on helppo muunnella omien tavoitteiden mukaan, mutta oikean juoksutekniikan oppiminen vaatii vaivannäköä. Nivelille ystävällisin kestävyyslaji on monen mielestä uinti, eikä altaassa tule hikikään! Minkä lajin sitten päädytkään valitsemaan, jo kerralla viikossa pystyt tekemään merkittäviä muutoksia jaksamiseesi kamppailutreeneissä.